Noku paleli

Muistatteko vielä, kun oli pakkasia? Niitä jääääätävän kylmiä, niin että ajatuksetkin jäätyivät matkalla aurinkoisempaan paikkaan. Eihän siitä edes ole kauaa, mutta nämä lumiloskaräntämitätuoltataivaaltatulee -kelit ovat jättäneet ne pakkaspäivät varjoonsa. Itseasiassa, nyt kun miettii, nehän oli ihan kivoja pakkasia. Niillä sai hyvällä omallatunnolla olla sisällä (koirakin sanoi itsensä irti lenkkeilystä muutaman pakkaspäivän jälkeen), ja neuloa vaikka tällaisia: 

Mitä:  Kämmekkäät (omasta päästä) 
Mistä: Roosa Louhittaren Luolan Tuulentytär ja vaaleanharmaa BC Garn Baby Alpaca
Miten:  Bambusukkapuikot 2,25
Miksi: Noku paleli



Minulle on kerääntynyt kaikki suvun ääreisverenkiertohäiriöisten geenit, koska varpaitani  ja sormiani palelee lähestulkoon aina. Kesät talvet. Puhumattakaan niistä neljä kertaa kylmemmistä kuin meidän pakastimessa -pakkasista. Siksi siis nämä kämmekkäät. Niitä pidinkin sitten yötä myöten käsissä. Ei palellut enää niin paljon.

Kämmekkäiden kaveriksi myös huivi. Itseasiassa kämmekkäät tehtiin huivista ylijääneestä langasta. No, kuitenkin.

Mitä:  Zilver-huivi (ilmainen ohje Ravelryssa)
Mistä: Vaaleanharmaa BC Garn Baby Alpaca
Miten:  Pyöröpuikot 3,0 (ehkä?)
Miksi: Noku paleli edelleen


Ensin ajattelin, että huivista tuli hassun pieni. Sinänsä, ei se pieni ole, mutta jos vertaa vaikka tähän aiemmin neulomaani huiviin, on tämä pieni. Huiviraukka olikin hetken lahjoitettavien korissa, kunnes koin vastuudekseni ottaa sen omaan käyttöön. Ja täydelliseen käyttöön se pääsikin! Keksin nimittäin, että tämä unelmanpehmeä huivi mahtuu täydellisesti paksun toppatakkini kauluksen alle ja kaulus mahtuu vielä kiinni. Ja niin kaikki olivat tyytyväisiä.



 Tuo BC Garn:n alpakkalanka on muuten pehmeää!!! Huh, ihan kuin jotakin pilvenreunaa neuloisi. Oli siinä tietenkin myös huonot puolensa. Se oli aikas löyhäkierteistä ja minun sekundabambupuikoilla, joiden päät ovat vähän niin ja näin terävät, tarttui tuo pilvenreunalanka milloin mihinkäkin väliin. Tai tipahti puikoilta. Ja neuloja sadatteli baby alpakat maan rakoon. Mutta koska vauva-alpakat lämmittivät tämänkin jääkalikan läpi niiden pakkaspäivien, annan kaiken anteeksi. Minä ja vauva-alpakat ollaan sujut.



- Sanna

6 kommenttia:

  1. Hyvät kämmekkäät! Ja hieno huivi kanssa, kuulostaa lämpöiseltä - mutta noita kämmekkäitä mä nyt just enemmän kaipaisin, paleltaa niin pirusti. Pardon my French.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ranskasi on anteeksi annettu. Kämmekkäät on aika superit, vaikka itse sanonkin.

      Poista
  2. Kauniin ja lämpimän näköiset kämmekkäät. Hienosti valittu kynsilakan värikin ;-)
    Harmaa huivi on tosi kaunis!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Lämpimyys (onkohan tuo sana...) olikin näiden päätarkoitus. Kynsilakan väri oli - tällä kertaa - ihan sattumalta sopiva ;)

      Poista
  3. Ei tosiaan pidä aliarvioida pikkuruisia liinoja - käytössä ne ovat muhkeita parempia. Kauniskin vielä on omasi!

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
Sisällön tarjoaa Blogger.